TARVITSEEKO SUOMI TODELLAKIN MAAHANMUUTTAJIA?

Tässä maaliskuussa 2010 pitämäni esitelmän runko. Se pohjautuu mielipidekirjoitukseeni "Tarvitseeko Suomi yhtäkään maahanmuuttajaa". Otsikosta huolimatta esitelmä keskittyi lähinnä mahdolliseen työvoimapulaan ja työvoiman tarpeeseen.

*****

JOHDANTO
Maahanmuuttoa on monenlaista: työperäistä, aitoa pakolaisuutta, sosiaaliturvapaikanhakua, paluumuuttoa ja perhesuhteisiin liittyvää maahanmuuttoa.

Käsittelen tässä esityksessä lähinnä työperäistä maahanmuuttoa. Kansalaisia paljon viime aikoina puhuttanut humanitaarinen maahanmuutto perustuu – tai ainakin sen pitäisi perustua – yksilön todelliseen henkilökohtaiseen hätään, ahdinkoon ja viralliseen, Geneven sopimuksen mukaiseen pakolaisstatukseen. Näiden vainottujen ja hädänalaisten ihmisten kohdalla ei mielestäni ole mielekästä tai moraalisesti kestävää puhua tarpeesta, ei ainakaan vastaanottajamaan näkökulmasta.

Aidosti työperäisen maahanmuuton sen sijaan pitää aina perustua olemassa olevaan todelliseen työvoiman tarpeeseen. Kyse ei siis saa olla esimerkiksi siitä, että vierastyövoimaa tuotetaan Suomeen polkemaan suomalaisten työläisten palkkatasoa tai muita etuuksia.

Niin kauan kuin muistan, työvoimapula on vaaninut nurkan takana. Työvoimapulaan vedoten poliitikot ovat tehneet ja tekevät hyvin kauaskantoisia päätöksiä, ratkaisuja ja poliittisia linjauksia. Yhteistä niille on se, että tavallinen veronmaksaja ei aina ymmärrä, miksi ne ovat niin välttämättömiä ja miten ne parantavat Suomen ja suomalaisten asioita. Sen sijaan niiden elämänlaatuamme heikentävät vaikutukset on hyvin helppo nähdä ja ymmärtää.

Nykydiskurssissa työvoimapula ja maahanmuutto liittyvät erottamattomasti toisiinsa: ei sellaista päivää, ettei mediassa joku puhuva pää kertoisi tästä pyhästä symbioosista. Vaihtelua tuo ainoastaan se, kumpi kulloinkin on sivu- tai päälauseessa. Kolmas nykykeskustelun kestosuosikki on – sekin sytytyslanka jo palaen – niskaan putoava eläkepommi.

Valtionvarainministeri Jyrki Katainen (kok) paljasti keväällä 2008 Taloussanomien haastattelussa, että Suomi tarvitsee lähivuosina jopa 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa selvitäkseen kansantalouden kasvuun kohdistuvista ongelmista. Siis 1,8 miljoonaa.

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pasi Holm puolestaan uskotteli keväällä 2009 Aamulehdessä, että Suomi tarvitsee joka vuosi noin 10 000 uutta maahanmuuttajaa, jotta eläkkeet saadaan turvattua.

Vastaavasti kansanedustaja Maria Guzenina-Richardson (sd) jutusteli saman vuoden syksyllä blogissaan, kuinka Sosialidemokraatit ovat yhdessä SAK:n kanssa päättäneet, että Suomessa on 500000 ulkomaalaista asukasta vuoteen 2030 mennessä. Mitään sen kummempia perusteita Guzenina-Richardson ei ajatuksilleen viitsinyt esittää. No, sanomattakin jo tiedämme, että maahanmuutto ja monikulttuurisuus ovat nykyisin automaattisesti vain rikastuttavaa, ihanaa ja väistämätöntä.

 

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ

Avaan seuraavaksi lyhyesti muutaman keskeisen käsitteen.

 

 MAAHANMUUTTAJA

  • Yleiskäsite, joka kuvaa kaikkia eri perustein maasta toiseen muuttavia ihmisiä. Maahanmuuttajia ovat niin siirtotyöläiset, pakolaiset kuin sosiaaliturvapaikanhakijatkin.

 

PALUUMUUTTAJA

  • Henkilö, joka on asunut synnyinmaansa rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin synnyinmaahansa.

 

TURVAPAIKANHAKIJA

  • Henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomessa turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus tai oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Vain pienelle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään YK:n pakolaissopimuksen mukainen, henkilökohtaiseen vainoon perustuva pakolaisstatus. Suurin osa maahamme jäävistä turvapaikanhakijoista jää maahamme oleskeluluvan, ei pakolaisstatuksen, turvin.

 

PAKOLAINEN GENEVEN PAKOLAISSOPIMUKSEN MUKAAN

  • Geneven pakolaissopimuksen määritelmät täyttävä turvapaikanhakija on henkilö, joka oleskelee kotimaansa ulkopuolella ja kieltäytyy palaamasta sinne, koska pelkää joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen johdosta. Tämä pelon on oltava perusteltua.

 

KIINTIÖPAKOLAINEN

  • Kiintiöpakolainen on henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) myöntämä pakolaisen asema ja hän saapuu maahan valtion määrittelemän pakolaiskiintiön puitteissa. Suomen pakolaiskiintiö on vuosittain ollut noin 700 – 750 henkilöä.

 

TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO
Siirtolainen

  • Henkilö, joka muuttaa pysyvästi asumaan toiseen maahan. Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maahan- että maastamuuttajaa.

Siirtotyöntekijä

  • Henkilö, joka siirtolaisen tavoin hakeutuu toimeentulon hankkiakseen toiseen maahan, mutta asettuu sinne tilapäisesti.

 

NÄIN SE MENEE TEORIASSA:
Maahanmuuton lisäämistä pyritään usein perustelemaan uhkaavalla työvoimapulalla. Tässä kouluesimerkki tämän tyyppisestä propagandasta:

 

Helsingin sanomat 5.3.2008: EK:n mukaan yritysten työvoimapula pahenee edelleen

”Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan lähes puolella yrityksistä oli viime lokakuussa vaikeuksia uusien työntekijöiden palkkaamisessa. Määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Joka neljännessä tapauksessa rekrytointivaikeudet johtuvat työvoimapulasta. Rekrytointivaikeudet ovat lisääntyneet useana peräkkäisenä vuotena. Raportin tehnyt EK:n asiantuntija Satu Ågren pelkää, ettei työvoimapulan aallonpohja ole silti edes saavutettu”.

"On ennakoitavissa, että osaavan työvoiman hankinta vaikeutuu entisestään lähivuosina", Ågren sanoi.

”Pulaa on muun muassa asentajista, myyjistä, vartijoista, tarjoilijoista, hitsaajista, rakennustyöntekijöistä ja siivoojista. Myös diplomi-insinöörejä, tietojenkäsittelyn asiantuntijoita sekä myynti- ja markkinointiosaajia tarvitaan enemmän”.

”Henkilömäärällä mitattuna työvoimapula oli pahin palvelualoilla, joilla oli syys–lokakuussa peräti 19 000 vaikeasti täytettävää työpaikkaa”.

”Yleisimpiä rekrytointivaikeudet olivat teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen ammatillista osaamista vaativissa tehtävissä. Rakennusalalla työvoimapulasta kärsi jopa 58 prosenttia yrityksistä”.

 

... JA NÄIN TODELLISUUDESSA:

Työministeri Tarja Cronberg 25.2.2009
”Ensimmäisenä tähän taloustilanteeseen reagoi nuorisotyöttömyys. Näköpiirissä on hälyttäviä merkkejä nuorisotyöttömyyden kasvusta. Eritoten syytä on olla huolissaan nuorten miesten tilanteesta. Nuorten miesten työttömyysprosentti on tammikuussa 2009 18,7 %, kun samanikäisten naisten osuus oli 12,7 %. Ongelmaan on tartuttava ripeästi!”.

 

MTV3 21.03.2009: Nuorisotyöttömyys räjähti nousuun!
”Nuorisotyöttömyys on pahentunut nopeasti. Tammikuun (2009) lopussa työttömiä nuoria oli jo 30 000 eli kolmanneksen enemmän kuin vuosi sitten. Tilanne saattaa edelleen huonontua nuorten kohdalla: irtisanomistilanteessa yrityksistä lähtee ensimmäisenä määräaikainen työväki, joka on yleensä nuorta”.

Kokkolan työvoimatoimiston johtaja Matti Sykkö: ”Viime kuukausina on ilmestynyt satoja uusia asiakkaita, joista nuorten osuus on suuri. Aikaisemmin nuoret työnhakijat menivät kuin kuumille kiville, kun oli työvoimasta pula. Nyt kaikkien alojen osaajia on hyvin saatavissa”.

 

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) 21.3.2009: Jopa 100 000 uutta työtöntä
”On aito uhka, että maahan tulee 100 000 uutta työtöntä vuoden sisällä”.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) 21.3.2009
”Edessä on ainakin neljän vuoden taantuma. Suomalaisten tulee varautua tulevina vuosina veronkiristyksiin ja menoleikkauksiin”.

 

Taloussanomat 24.5.2009
“Mielenterveyden keskusliitto varoittaa kasvaneen nuorisotyöttömyyden vaikutuksista mielenterveyteen. Liiton mukaan työttömyydellä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia vaikutuksia”. Mielenterveysliiton puheenjohtaja Pekka Sauri: “Kun ihminen ei pääse kunnolla elämän alkuun, usko tulevaisuuteen alkaa helposti horjua”.

 

Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta 30.9.2009
”Tilastojen mukaan nuorisotyöttömyys on huomattavasti keskivertotyöttömyyttä suurempaa lähes kaikissa Pohjoismaissa. Nuorisotyöttömyys on aikapommi, jonka voimakas kasvu on pysäytettävä.”

 

Eduskunnan varapuhemies Johannes Koskinen (sd) 29.11.2009
”Nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi on ryhdyttävä nopeisiin toimiin. Nuorten työttömyys on lisääntynyt nopeasti. Esimerkiksi Tampereella nuorisotyöttömyys on kasvanut vuodessa liki 75 prosenttia. Työttömyys uhkaa syrjäyttää osan nuoria lopullisesti työmarkkinoilta”.

 

Suomen Pankki, Rahapolitiikka ja taloudellinen tilanne 3.12.2009
”Kasvun elpymistä ovat vauhdittaneet (…) tilapäiset tekijät (…) Näiden tekijöiden hiipumisen myötä kasvuvauhti hidastunee uudelleen vuoden 2010 alkupuolella (…). Lähivuosien aikana maailmantalouden kasvu painottunee (…) Aasian kehittyviin talouksiin”.

”Orastava kasvun vahvistuminen on perustunut keskeisesti julkisen talouden elvytyspanoksiin, joiden vaikutus on tilapäinen (…) talouden elpyminen taantuman jälkeen on hidasta”.

”Teollisuuden heikkojen investointinäkymien ohella myös kotitalouksien kysyntä on vaimeaa. Kulutuskysynnän piristymiseen vaikuttavat keskeisesti lähiaikojen työllisyysnäkymät, joihin liittyy euroalueella suurta epävarmuutta”.

”Teollisuustuotannon määrä oli syyskuussa edelleen noin 17 % taantumaa edeltänyttä huippuaan pienempi. Teollisuuden tilauskanta on kääntynyt varovaiseen kasvuun. Sen sijaan kaupan myynnin ja rakentamisen määrät ovat jatkaneet vähenemistään”.

”Työllisyys on heikkenemässä, ja työttömyyden odotetaan olevan suurimmillaan vuoden 2010 alkupuoliskolla (…) suurin pudotus työllisyysasteessa on euroalueella vielä edessä (…) Euroalueen työttömyysaste nousee vielä (…) työttömyydellä on ollut tapana jäädä aiempaa suuremmaksi”.

”Suomen talouskehitys on heikompaa kuin euroalueen: Suomen talous on edelleen supistunut kaikilla päätoimialoilla syksyn aikana, ja talouskehitys on ollut jopa heikompaa kuin syyskuun ennusteessa arvioitiin”.

”Vaikka eräillä toimialoilla on (…) nähtävissä merkkejä paremmasta, tulee Suomen talouden toipuminen taloustaantumasta alkamaan myöhemmin kuin euroalueella keskimäärin”.

“Teollisuuden kehitys on jatkunut heikkona syksyn aikana”.

”Rakennusalan tila on huono”.

”Teknologiateollisuuden näkymät ovat edelleen synkät”.

”Palvelualan kehitys on jatkunut heikkona viime kuukausina”.

”Kaupan ja yksityisten palveluiden liikevaihto on supistunut”.

”Työmarkkinoiden tila on synkentynyt entisestään. Lokakuussa työttömiä oli 60 000 enemmän kuin vuosi sitten ja työttömyysaste kohosi 8,7 prosenttiin”.

”Myös lomautettujen määrä on pysynyt suurena viime kuukausina”.

”Globaalin talouden ongelmat ovat heikentäneet Suomen julkisen talouden rahoitusasemaa nopeammin kuin euroalueen maissa keskimäärin (...) julkisen velkaantumisen pysäyttäminen tulee olemaan poikkeuksellisen vaikeaa”.

”Suomen Pankin syyskuun ennusteen mukaan julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt nopeasti ja vaje on 5,3 % suhteessa BKT:hen vielä vuonna 2011 (…) julkisyhteisöjen velka kasvaa vuoteen 2011 mennessä lähes 23 prosenttiyksikköä eli runsaaseen 56 prosenttiin BKT:stä”.

”Julkisen talouden velkaantuminen on Suomessa (…) kestämättömällä uralla. Ennen pitkää on päästävä tasolle, jolla velkasuhde vakiintuu (…) julkisen talouden vakauttamistoimenpiteet tulee aloittaa viimeistään vuonna 2011”.

 

STT 22.12.2009: Työttömyys paheni edelleen
”Työttömyysluvut synkistyivät: Työttömyysaste nousi marraskuussa 8,5 prosenttiin. Työttömyysaste kohosi vuodessa 2,5 prosenttiyksikköä. Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 224 000 eli 63 000 enemmän kuin vuosi sitten”.

Työpaikat vähenivät marraskuussa 100 000:lla. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15-64-vuotiaista laski 67,0 prosenttiin”.

 

STT 22.12.2009: Nuorisotyöttömyys nousi jo yli 20 prosentin
”Nuorisotyöttömyys lisääntyy Suomessa vauhdilla. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste nousi marraskuussa yli seitsemän prosenttiyksikköä vuoden takaisesta 21,1 prosenttiin”.

 

Aktia Pankki, Taloudellinen katsaus 1/2010, 14.1.2010        
”Suomen elpyminen alkanut, mutta noususta ei tule kovin juhlava”.

”Kasvu jää kehittyneissä maissa monien vuosien ajaksi selvästi hitaam­maksi kuin mihin totuttiin ennen kriisiä (…) maailman­talouden painopiste siirtyy nopeutuvasti Aasiaan”.

“Eurovaltiot velkaantuvat rajusti ja maiden yhteenlaskettu velka nousee ennen näkemättömälle tasolle”.

“Työt­tömyys lisääntyy vielä kuukausien ajan ja keskimääräinen työttömyysaste 2010 kohoaa 10.0 prosenttiin”.

”Talouden tila on heikko vielä vuosien ajan. Suomessa kokonaistuotanto saavuttaa kesän 2008 lakipisteen uudestaan ehkä vasta 2012”.

”Suomen lyhyen välin riskit liittyvät viennin elpymiseen, työttömyyden nousuun ja kuluttajien luottamukseen. Suuri huoli on kasvumahdollisuuksia kaventava kilpailukyvyn rapautuminen, joka johtuu suomalaisten palkkojen noususta 2003-09”.

”Kun sähkötekninen teolli­suus on kypsy­mäs­sä matalan kasvun sektoriksi ja väestön ikääntyminen etenee, taloutemme trendikasvu hidastuu pysyvästi”.     

”Pystytäänkö välttämään syrjäytymistä ruokkivat, Manner-Euroopasta tutut virheet maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja kotouttamisessa?”


Helsingin Sanomat 25.1.2010
”Nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti: Marraskuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli lähes 33 000, mikä on 11 500 enemmän kuin edellisen vuoden marraskuussa”.

 

STT 29.1.2010: Euroalueen työttömyys jo 10 prosenttia
”Euroalueen työttömyysaste nousi joulukuussa tasan kymmeneen prosenttiin, kun se vielä marraskuussa oli 9,9 prosenttia. Suomen työttömyysaste oli joulukuussa 8,8 prosentissa”.

”Euroalueella oli joulukuussa 15,8 miljoonaa henkeä vailla työtä. Työttömien määrä lisääntyi vuoden aikana 2,8 miljoonalla”.

”Koko EU:n työttömyysaste oli joulukuussa 9,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,6 prosenttia. Työtä vailla oli 23 miljoonaa EU-kansalaista, mikä on 4,6 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyysaste kasvoi viime vuonna kaikissa EU-maissa”.

 

Taloussanomat 10.2.2010: Historiallinen pudotus teollisuustuotannossa
”Suomen teollisuustuotanto romahti viime vuonna enemmän kuin kertaakaan itsenäisyyden aikana. Tilastokeskuksen mukaan tuotanto putosi 20,9 prosenttia edellisvuodesta ja painui vuoden 2000 tasolle.

Teollisuustuotanto laski joulukuussa eniten eli 15,5 prosenttia metalliteollisuudessa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotanto väheni 11,4 prosenttia. Elintarviketeollisuudessa tuotanto oli reilun prosentin pienempää kuin vuotta aiemmin”.

*****

Tämänkaltaisia uutisia löytyy lisää vaikka kuinka paljon. Vihjaavatko ne edes jollain lailla työvoimapulaan? Eivät vihjaa. Todellisuudessa Suomi ei tarvitse sen paremmin kymmeniä tai satoja tuhansia maahanmuuttajia mistään syystä. Millään aikajänteellä. Miljoonista nyt puhumattakaan.

Työvoimapulasta jauhaminen on hyvin omituista erityisesti siksi, että tosiasiat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Esimerkiksi työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä kirjoitti syksyllä 2003 näin:

”Se, muodostuuko työvoimavarojen niukentuminen työmarkkinoiden ongelmaksi, riippuu ensinnäkin työllisyyden kehityksestä ja toisaalta käyttämättömistä työvoimavaroista ja -reserveistä. Ottaen huomioon työllisyyden vähäisen kasvun ei voimavarojen niukentuminen tunnukaan olevan hälyttävän suurta varsinkin, kun otetaan huomioon, että Suomessa on olemassa laajat käyttämättömät työvoimavarat ja -reservit. Työttömyys on vielä joukkomittaista, ikääntyneet jättävät työelämän turhan varhain, ja nuorten opiskelussa on tehostamisen varaa.

 

Opetushallitus puolestaan totesi vuonna 2004 raportissaanKoulutus ja työvoiman kysyntä 2015. Valtakunnallisia ja alueellisia laskelmia” seuraavasti:
”uuden työvoiman tarve 15 vuodessa on peruskehityksen vaihtoehdossa 910 000 ja tavoitteellisen kehityksen vaihtoehdossa vähän yli 990 000 henkilöä (…) uutta työvoimaa tarvitaan keskimäärin yli 60 000 henkilöä joka vuosi. Jo vertaamalla nuorten ikäluokan kokoa ja uuden työvoiman tarvetta voidaan päätellä, että nuorten koulutuksella voidaan (…)  tyydyttää peruskehityksen mukainen työvoiman tarve (…) tavoitekehityksen ennusteen toteutuminen edellyttää lisäksi, että työntekijät siirtyvät eläkkeelle myöhemmin, työvoimaosuuksia kasvatetaan työvoimaikäisessä väestössä ja maahanmuutto mahdollisesti lisääntyy".

 

Samoilla linjoilla on myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander, joka YLE:n MOT-ohjelmassa 8.2.2010 totesi, että
Vuoden 2009 talouskriisin jälkeen, meillä ei ole nyt lähiaikoina minkäänlaista uhkaa työvoimapulasta. Tällä hetkellä ongelmana on korkea ja jälleen kohoava työttömyys”.

 

Kiander totesi jo 23.1.2009 Helsingin Sanomien haastattelussa aivan selkokielellä, että
”työttömyys jää pysyväksi ilmiöksi. Suurten ikäluokkien lähtö eläkkeelle ei johda työvoimapulaan”.

 

Lopullisesti työvoimapulan ampui alas SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly 18.2.2010:
”On selvää, että Suomeen ei tule sellaista työvoimapulaa, josta on vuosia varoitettu. (…) meillä on kohta 300 000 ihmistä työttömänä. Sen sulattelu vie kauan. Meille voi tulla joitakin tehtäviä, joissa on työvoimapulaa, mutta laajamittaista työvoimapulaa ei ole näköpiirissä. Tämä on fakta.

Lylyn ajatukset menevät ristiin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtajan Leif Fagernäsin kanssa. Fagernäsin mukaan työvoimapulan takia esimerkiksi maahanmuuttoa tulisi lisätä tuntuvasti. Lyly: ”jos saamme työurista pidempiä, työvoimapulasta ei tarvitse keskustella. Hyvä, kun saisimme näille ihmisille töitä, jotka täällä on”.

*****

Työttömien – ja etenkin työttömien nuorten – määrä kasvaa vielä kauan, kun yritykset joutuvat heikon taloustilanteen jatkuessa irtisanomaan työntekijöitään. Ensimmäisenä saavat lähteä ikääntyneet ja määräaikaiset työntekijät. Merkittävä osa määräaikaisista on nuoria. Ikääntyneilläkään en suinkaan tarkoita eläkeikään ehtineitä kansalaisia, vaan niitä jotka ovat jo ylittäneet ”parhaat työvuotensa”. Nykyisin tuo raja menee jossain 40–45 ikävuoden tienoilla. Sen jälkeen ei työelämään juurikaan ole asiaa, vaikka hallitus jauhaisi kuinka paljon tahansa eläkeiän nostotarpeesta.
Työministeriön mukaan tammikuussa 2010 työttömänä oli noin 301´000 suomalaista. Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä sijoitettuja henkilöitä oli joulukuun lopussa 75’000. Lomautettuja arvioidaan olevan noin 81 000. Yhteensä siis työttömänä, lomautettuna tai työvoimapoliittiseksi koulutukseksi kutsutuilla puuhastelukursseilla aikaansa tappavia on noin 457’000 henkilöä.

Länsi-Suomen lääninhallituksen arviointiraportin mukaan vuonna 2004 kokonaan koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella oli noin 95 000 nuorta (15-24v). Ei ole vähäisintäkään syytä uskoa, että näiden nuorten määrä olisi laskusuhdanteen aikana ainakaan vähentynyt. 

Pienellä laskutoimituksella saamme tämän hetkisen työvoimareservin suuruudeksi siis noin 550´000 henkilöä. Saa tulla varsin mittava työvoimapula, että nämä reservit alkaisivat loppua!

Miksi näiden ihmisten työvoimapotentiaali tai integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei kiinnosta ketään? Miksi valehtelu työvoimapulasta ja kasvavasta työvoimantarpeesta silti jatkuu?

Miksi niitä satoja miljoonia euroja, jotka nyt käytetään luku-, kirjoitus- ja kielitaidottomien maahanmuuttajien maahantuottamiseen ja tyhjänpanttina makuuttamiseen, ei käytetä näihin ihmisiin?

Miksi ventovieraat maahanmuuttajat ovat päättäjillemme tärkeämpiä kuin omat lapsemme?

 

LOPUKSI
Tulevaisuuden Suomi SAATTAA TARVITA pienen määrän vierastyövoimaa joihinkin hyvin spesifiä erikoisosaamista vaativiin työtehtäviin.

Kaikki muu työvoima on löydettävissä kotimaisilta työmarkkinoilta. Valmiiksi koulutettuna, kielitaitoisena sekä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sopeutuneena. Tämä työvoima ei tarvitse mitään ihmeellisiä kotouttamistoimia, sillä se on jo ”kotoutunut” tänne, se on syntynyt täällä.

Suomi ei tarvitse maahanmuuttajia ainakaan niin kauan, kun työvoimareservit ovat nykyisen kokoiset ja korkeatasoiset oppilaitoksemme tuottavat joka vuosi valtaisat määrät ammattitaitoisia ja korkeasti motivoituneita nuoria suoraan työttömyyskortistoon tai parhaimmillaankin vain heikosti palkattuihin pätkätöihin, jotka eivät koskaan muodostu vakituisiksi työsuhteiksi.

Suomi on täynnä ammattitaitoisia ja motivoituneita työnhakijoita. Eri asia on tietenkin se, ovatko halpatyövoiman perään intoilevat suuryritykset ja niiden edunvalvojat halukkaita maksamaan näiden ihmisten osaamisen edellyttämää palkkaa.

Sinänsä pohtimisen arvoista on, että mitä todellista osaamista nykyisin maahamme humanitaarisin perusteluin saapuvat sosiaaliturvapaikanhakijat pystyisivät suomalaiselle yhteiskunnalle tarjoamaan. Merkittävä enemmistö näistä ihmisistä on täysin kouluttamattomia. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa edes omalla äidinkielellään. Ainoa kieli, mitä he puhuvat, on heidän äidinkielensä. Erilaisista juhlapuheista huolimatta tosiasia on kuitenkin se, että nämä esteet sulkevat heiltä pysyvästi ovet moneen ammattiin. Esimerkiksi useat terveydenhuollon, asiakaspalvelun ja teknologiateollisuuden tehtävät edellyttävät vankkaa ammattitaitoa ja hyvää kotimaisen kielentaitoa.

Nämä monilapsiset ja huonosti työllistyvät, pitkälti tulonsiirtojen varassa elävät maahanmuuttajaperheet rasittavat huoltosuhdetta huomattavasti kantaväestöä enemmän. Maahanmuutolla ei siis ratkaista myöskään huoltosuhteen vinoutumista.

Mitä heillä sitten täällä tehdään?

Takaisin vähän vakavampaan lähestymistapaan

Takaisin etusivulle