VEROVAROILLA TARJOTTAVA VAIN HYÖDYLLISTÄ KOULUTUSTA

Pirkanmaan ennakointipalvelu arvioi toukokuussa 2012, että tulevaisuudessa pirkanmaalaisia työllistävät eniten kauppa, palvelut, terveydenhuolto, sosiaaliala, kone- ja metalliteollisuus sekä rakentaminen. Esimerkiksi merkonomit ja lähihoitajat työllistyvät jo nyt erinomaisesti koulutustaan vastaaviin tehtäviin.

Ylitarjontaa tulee olemaan mm. erilaisista media-alan osaajista, käsityöläisistä sekä taiteilijoista. Tämä ei tule yllätyksenä, sillä esimerkiksi kuvallisen ilmaisun, tieto- ja viestintätekniikan tai käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon Pirkanmaalla vuosina 2005-2009 suorittaneista työssä oli vuonna 2009 vain hieman yli puolet. Monet täysin eri tehtävissä, kuin mihin olivat kouluttautuneet. Huolestuttavan moni oli joko työttömänä tai opiskelemassa jo ties kuinka monetta ammattia.

Kaiken järjen mukaan koulutus tulisi kohdentaa niille koulutusaloille, jotka työllistävät, ja karsia opiskelupaikkoja heikosti työllistäviltä aloilta. Näin ei kuitenkaan tapahdu, sillä monet koulutuksen järjestäjät tarjoavat mielellään koulutusta, joka kiinnostaa opiskelijoita. Opiskelijoita puolestaan kiinnostaa usein koulutus, joka on kivaa ja hauskaa. Hyödyllisyysnäkökulmaa ei pohdi sen paremmin koulutuksen järjestäjä kuin opiskelijakaan.

Ratkaisuksi tähän vääristymään ehdotan yksinkertaista koulutuspoliittista linjausta, jossa koulutus jaetaan hyödylliseen ja harrasteluontoiseen koulutukseen. Hyödylliseksi katsotaan koulutus, joka hyödyttää koulutuksen maksajaa eli veronmaksajia. Hyödyllisyyden tärkein mittari on se, kuinka hyvin koulutuksen läpäisseet työllistyvät hankkimansa koulutuksen mukaisiin tehtäviin. Hyödyllistä koulutusta annetaan oppilaitoksissamme jatkossakin samoilla eduilla ja ehdoilla kuin tähänkin asti.

Harrasteluontoiseksi katsottu koulutus sen sijaan on enimmäkseen pelkkää kivaa puuhastelua, joka tyydyttää lähinnä vain opiskelijan omia mielenkiinnon kohteita. Työllistävää vaikutusta sillä ei juurikaan ole. Tällaisen puuhastelun paikka on vapaan sivistystyön piirissä, esimerkiksi kansalaisopistoissa. Tämän koulutuksen maksaa opiskelija kokonaisuudessaan itse.

Tällä pienellä korjausliikkeellä säästetään vuosittain vähintään kymmeniä miljoonia euroja turhia koulutusmenoja. Samalla torjutaan merkittävissä määrin myös väitettyä työvoimapulaa sekä Pirkanmaalla että koko maassa.

 


Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 26.7.2012

Takaisin mielipiteisiin

Takaisin etusivulle