TAPETAAN NE KAIKKI!

Katselin tässä Ajankohtaista kakkosta. Pöyristyttävä lähetys kaiken kaikkiaan. Ei, nyt en suinkaan puhu siitä suuresta maahanmuuttoillasta, vaan eilisestä lähetyksestä ja Helsingin kaupungin citykaneille julistamasta sodasta

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan typerien ja edesvastuuttomien ihmisten luontoon ”vapauttamat” eli hylkäämät kanit täytyy tappaa, koska ne syövät ja lisääntyvät. Noilla perusteilla joutaisivat lähtemään sitten kaikki elolliset tältä planeetalta. Ei kai Helsingin kaupungin rakennusviraston puistoyksikön konsulttina muuten vain ole toiminut tämä herra?

Kyseessä näyttää olevan aivan megaluokan ongelma, sillä pupsukat aiheuttavat Helsingin kaupungille vuodessa ”jopa” satojen tuhansien eurojen vahingot. Voisin tästä saman tien ihan ulkomuistista luetella muutaman asian, jotka aiheuttavat helsinkiläisille veronmaksajille joka vuosi muutaman miljoonan euron menoerät, mutta antaa tuon aiheen nyt tällä kertaa olla.

Citykanit aiheuttavat tuhoa paitsi nakertamalla puita ja pensaita, myös kaivamalla koloja. Pahimmillaan nämä pupujussien kaivannot voivat aiheuttaa sortumavaaroja.

Kauheita petoja siis nuo Helsingin citykanit. Täällä Tampereella ei edes täysin tarpeettoman Rantatien tunnelin vuoksi kairattava jättimäinen rööri aiheuta kuulemma minkäänlaista sortumavaaraa tai vahinkoja olemassa olevalle rakennuskannalle. Onneksi täällä Tampereella ei siis ole citykaneja. Ja onneksi osaamme myös rakentaa parempia tunneleita kuin vaikkapa Kölnissä.

Toivottavasti citykaneja ei koskaan tulekaan Tampereelle. Minulla ei sinänsä ole mitään noita pikku otuksia vastaan. Päinvastoin, ne toisivat mukavan lisän tylsään betoni- ja asfalttierämaahan. Minua ei mitenkään närästä törmätä kesällä aamuyön hiljaisina tunteina kotiin palaillessa urbaaneihin karvaisiin kavereihin. Useimmiten vastaan tulee kettu tai rusakko, joskus mäyrä. Tulipa kerran melkein ydinkeskustassa vastaan hirvi.

Vähemmän nuo otukset miljöölle tuhoa aiheuttavat, kuin ne 10000 äiskän ja iskän pikku mussukkaa, joiden siideritokkuran jäljiltä Tampereen kadut, puistot ja istutukset tuovat mieleen lapsuuteni uutispätkät Vietnamin sodasta. Paitsi että Vietnamissa ei kaduilla lainehtinut kusi, pullonsirut ja muu saasta. Tammerfestin ja muiden kaupunki”juhlien” aikoihin täällä lainehtii.

Miksi sitten en halua citykaneja Tampereelle? Siksi, että jos tänne ilmestyy yksikin vapaana loikkiva pupujussi, saapuu paikalle välittömästi jonkinsorttinen teloituskomennuskunta.  Ainakin minua huolestuttavat yli-innokkaat metsästäjäsedät, jotka kuljeskelevat pitkin puistoja ladattu ja pahimmillaan jopa varmistamaton ase selässään.

Antoihan tuossa Ajankohtaisen kakkosen lähetyksessä oikein ”luvan saanut metsästäjä”, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Veikko Seuna, katsojille mallia asianmukaisesta aseenkäsittelystä. Torrakka autosta, lipas kiinni, kovat piippuun ja pyssy selkään.

Toivottavasti se varmistinkin laitettiin päälle jossain vaiheessa. Tai mitäs pienistä, eihän varsinaiseen sessioon ollut tuossa vaiheessa aikaa enää kuin muutama tunti. Johan sitä nyt joutaa muutaman tunnin ydinkaupungissa ladattu ase selässä tallustelemaan.

Myöhemmin Seuna väijyy saalistaan pimenevässä illassa. Ase laukeaa. Seuna tihrustaa lähes neljän sekunnin ajan pimeyteen, ennen kuin toteaa, että ”Jes, sinnehän jäi…no niin, saatiinhan sentään”.

Juuri hetkeä aiemmin Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen on kertonut katsojalle, että ”Hesylle on tullut todella paljon viestejä (…) että kaneja löytyy maastosta kitumasta”.

Minkähän takia niitä kaneja jää sinne maastoon kitumaan?

Tämä selviää saman tien, kun ohjelmassa päästään pakolliseen vaiheeseen ”saaliin retuuttaminen”. Kuten kohdassa 45:48 on selvästi nähtävissä, ammuttu kani sätkii vielä. Toivottavasti Seuna ymmärsi tappaa sen ihan aikuisten oikeesti ennen nylkemistä ja pataan laittamista.

Helsingin kaupunki toivoo metsästyslakiin muutosta, jotta citykaneja voisi metsästää vapaammin. Kutkuttavan loistava idea! Täällä ja täällä pari mielestäni erityisesti Helsingin puistoihin sopivaa pupunmetsästyskeinoa.

Eikun menoksi, tapetaan ne kaikki!

******

Päivitys 19.3.

Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Veikko Seuna soitteli, ja kertoi, että

  1. Ase hänen selässään oli asianmukaisesti varmistettu.
  2. Kanijahtia käydään ampuma-aseilla vain suljetuilla alueilla ja poliisin ennalta tarkasti määräämien ampumasektorien asettamissa tiukoissa rajoissa. Poliisi myös valvoo näiden sääntöjen ja rajojen noudattamista. Kyse ei siis ole mistään mielivaltaisesta räiskimisestä.
  3. Veikko vakuutti, että vielä eläväksi otaksumani kani oli takuuvarmasti kuollut.

Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteivätkö asiat näin olisi. Olen vakuuttunut, että Veikko ja muut riistanhoitoyhdistyksen kaverit tietävät, kuinka hommat hoidetaan asianmukaisesti.

Kävimme Veikon kanssa pitkän ja asiallisen keskustelun luonnosta ja kaneista osana suomalaista luontoa. Veikon kanssa yhteistuumin totesimme, että kanit eivät tänne kuulu, mutta sehän ei ole kanien itsensä vika. Vastuu on aina ihmisellä, joka hylkää lemmikkinsä.

Päätän kanikeskustelun osaltani tähän.

Takaisin mielipiteisiin

Takaisin etusivulle