MAAHANMUUTTAJANUORTEN ULKOPUOLISUUS KASVAA HUOLESTUTTAVASTI

Eräs valtiovallan (käytännössä Elinkeinoelämän keskusliiton) viime vuosien kestohuolenaiheista on ollut väitetty työvoimapula, jota tosin ainakaan nykyisten (nuoriso-)työttömyyslukujen valossa tuskin koskaan tulee. Sitä paikkaamaan on suunniteltu muun muassa maahanmuuttajien määrän merkittävää kasvattamista ja suoranaista työntekijöiden värväystoimintaa ulkomailta.

Tilastokeskuksen uunituoreen julkaisun ”Nuori tasa-arvo” valossa kyse näyttäisi olevan taas kerran pelkästä hölmöläisten peiton jatkamisesta ja veden kantamisesta kaivoon.

Työvoimapoliittisessa keskustelussa ulkopuolisilla nuorilla tarkoitetaan työmarkkinoiden ulkopuolella ilman perusasteen jälkeistä koulutusta olevia 15-29-vuotiaita, jotka eivät ole ansiotyössä, opiskelijoina, armeijassa, hoitovapaalla tai eläkkeellä. Vuonna 2009 Suomessa oli tällaisia nuoria noin 135000.

Kotimaankielisten ulkopuolisten ja työttömien nuorten määrä on 2000-luvulla vähentynyt. Vieraskielisten määrä sen sijaan on kasvussa ja on nyt jo lähes kaksinkertainen vuosituhannen alkuun verrattuna. Vuonna 2008 ulkomaankielisten nuorien osuus kaikista maamme nuorista oli 5,2 prosenttia. Ulkopuolisista ja työttömistä heitä sen sijaan oli peräti 23 prosenttia.

Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työttömien ja ulkopuolisten nuorten joukko on kasvanut 2000-luvulla viisi prosenttia. Koko kasvu aiheutuu maahanmuuttajista. Heidän riskinsä ajautua kokonaan ulkopuolisiksi on nelinkertainen kotimaankielisiin ikätovereihin verrattuna. Vastaavasti heidän työttömyysriskinsä on lähes kaksinkertainen. Niin ikään heidän riskinsä sekä ulkopuolisuuteen että työttömyyteen on yli kolminkertainen kotimaankielisiin nuoriin verrattuna.

Pelkät perusasteen opinnot johtavat nyky-Suomessa hyvin harvoin työmarkkinoille. Erityisen karvaasti tämän joutuvat kokemaan maahanmuuttajat: vuonna 2003 perusasteen opintonsa aloittaneista ulkomaankielisistä miehistä 44 prosenttia ja naisista 38 prosenttia ei viisi vuotta myöhemmin ollut työllistynyt tai aloittanut jatko-opintoja.

Tällaisten tosiasioiden valossa on hyvin vaikea ymmärtää, miten nämä suuressa ulkopuolisuus-, työttömyys- ja sitä kautta merkittävästi kohonneessa syrjäytymisriskissä olevat maahanmuuttajat voisivat paikata väitettyä työvoimapulaa (jota siis ei koskaan edes tule).

Mikäli maahanmuuttajien kotoutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ei saada merkittävästi tehostettua, heidän surullisena kohtalonaan on jatkossakin työttömyys, ulkopuolisuus ja pahimmillaan koko suomalaisesta yhteiskunnasta ulosajautuminen.

Työnteko on paras kotouttaja ja tehokkain syrjäytymisen estäjä. Odotankin kasvavalla mielenkiinnolla, millaisiin maahanmuuttajien työllistämisponnisteluihin ulkomaalaista työvoimaa Suomeen halajava elinkeinoelämä lähikuukausina ryhtyy.

Tähän saakkahan nämäkin haasteet on pyritty ulkoistamaan veronmaksajille.

 

 

Takaisin mielipiteisiin

Takaisin etusivulle