LUSMUILUA EI PIDÄ PALKITA

Valtiotieteiden tohtori Sonja Kurtén-Vartio ehdottaa, että Suomessa alettaisiin maksaa palkkaa nuorille, joita ei huvita opiskella tai tehdä oikein mitään muutakaan yhteiskunnan kannalta hyödyllistä (Aamulehti 31.3.). Tanskassa vastaavanlainen malli on käytössä. Siellä mistään kiinnostumattomille nuorille maksetaan noin 1600 euron kuukausipalkkaa siitä, että he ovat opiskelevinaan jotain.

Ehdotustaan Kurtén-Vartio perustelee sillä, että ”nuoret kokevat tärkeäksi, että he saavat oikeaa palkkaa eivätkä joudu elämään tukien varassa”. Palkan maksaminen on Kurtén-Vartion mielestä perusteltua myös siksi, että ”joka tapauksessa yhteiskunta joutuu työttömien maksumieheksi”.

Toimin kahdeksatta vuotta ammattioppilaitoksessa opettajana, luokanvalvojana ja opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä. Viimeistelen väitöskirjaa nuorista, jotka eivät mene töihin eivätkä hakeudu jatko-opintoihin. Lisäksi opiskelen työni ohella ammatilliseksi erityisopettajaksi. Tällä koulutuksella ja kokemuksella rohkenen todeta, että ehdotus on yksi järjettömimmistä, mitä olen koskaan kuullut.

Toteutuessaan se olisi isku vasten niiden nuorten kasvoja, jotka määrätietoisesti päivästä toiseen ahkeroivat opintomenestyksensä ja tulevaisuutensa eteen. Miten heille perustellaan se, että he saavat pientä opintotukea samaan aikaan, kun Late Lintsarille maksetaan 1600 euroa kuukaudessa siitä, että hän tulee tunnille nukkumaan?

Toisekseen, mitäpä luulette tapahtuvan ”heikosti motivoituneiden” nuorien määrälle, kun nuoret kuulevat, että olemalla ”sopivasti ongelmainen” saa ”palkkaa” 1600 euroa kuukaudessa?

Kolmanneksi on syytä miettiä myös sitä, mitä tuollaiset summat tekevät heikosti palkattuja töitä tekevien nuorten työmotivaatiolle. Tai kokonaan työttömien nuorten motivaatiolle hakeutua töihin. Todennäköisesti hyvin monet hakeutuisivat työllistymisensä kannalta täysin turhiin kouluihin vain päästäkseen kiinni tuohon ”motivaatiorahaan”. Näin se ihmisen mieli toimii.

Ennen kaikkea on syytä miettiä sitä, minkälaisen signaalin tuollaiset järjettömyydet antavat koko yhteiskunnalle. Suomen perustuslaki korostaa kansalaisten vastuuta pitää huolta itsensä ja huollettaviensa toimeentulosta. Vaatimus tuntuu varmasti joidenkin mielestä ikävältä, sillä käytännössähän se tarkoittaa sitä, että kyllä sinne kouluun ja töihin vaan pitää mennä, vaikka ei yhtään huvittaisi. Ei minuakaan aina huvita.

Jos yhteiskunnan elättinä eläminen ottaa koville ja tuntuu nöyryyttävältä, siihen on helppo ratkaisu: käy koulusi, mene töihin ja elä palkallasi sen mukaan, mitä se sallii.

Jos elintasosi ei miellytä, hanki parempi koulutus ja paremmin palkattu ammatti. Niin me muutkin teemme.

 

Takaisin mielipiteisiin

Takaisin etusivulle